Johdanto

Turvaa-oikein -opas edistää turvallisuusjärjestelmien hankinta-, toimitus- ja ylläpitoprosessien laatua. Oppaassa kuvataan turva-alan hyvien suunnittelu-, urakointi- ja ylläpitokäytäntöjen periaatteet hankintojen valmistelijoita ja esittelijöitä sekä hankinnoista päättäviä palvelevalla tavalla.

 

Valvontakamera. Kuva Mikko Arvinen


Turva-alan yrittäjät ry suosittelee, että kiinteistöjen turvallisuusjärjestelmien tilaajat viittaavat turvasuunnittelun ja -urakoinnin tarjouspyynnöissä tässä oppaassa esiteltäviin alan hyvien käytäntöjen mukaisiin periaatteisiin tarjoajia ja tulevaa sopimuskumppania sitovana yleisvelvoitteena.

Opas antaa yleistiedot yritysturvallisuutta palvelevien tilaturvallisuus-, henkilöturvallisuus- ja paloturvallisuusjärjestelmien hankintaprosessin vaiheista sekä hyvistä suunnittelu-, urakointi- ja ylläpitokäytännöistä hankintojen valmistelijoita ja esittelijöitä sekä hankinnoista päättäviä palvelevalla tavalla.

Opas perustuu kesällä 2018 voimassa olevaan lainsäädäntöön ja sen aikaisiin tietoihin. Vuoden 2017 alussa voimaan tullut laki yksityisistä turvallisuuspalveluista muutti lukitus-, murtoilmaisu- ja kulunvalvontajärjestelmien asennustyöt turvallisuusalan elinkeinolupaa edellyttäväksi toiminnaksi.

Oppaassa kuvataan myös turvallisuusjärjestelmien suunnittelun, urakoinnin, käytön ja ylläpidon salassapito- ja tietoturvakäytäntöjen periaatteet. Näitä noudattamalla järjestelmien tietoturvan hallinta helpottuu ja turvasuunnittelijat ja -urakoitsijat varmistavat toimintansa lainmukaisuuden käsitellessään ja säilyttäessään asiakkaidensa luottamuksellisia turvallisuustietoja.

 

Kohderyhmät


Opas antaa yleistiedot tilaturvallisuus-, henkilöturvallisuus- ja paloturvallisuusjärjestelmien hankintaprosessin vaiheista sekä turva-alan hyvistä suunnittelu-, urakointi- ja ylläpitokäytännöistä .

Opasta voi hyödyntää kiinteistöjen, yritysten ja julkishallinnon turvallisuusjärjestelmien suunnittelussa, hankinnassa ja hankintojen esittelyissä.

Opas soveltuu myös henkilöille, joilla ei ole entuudestaan kokemusta turvallisuusjärjestelmien hankintaprosessista. Opasta voivat hyödyntää soveltuvin osin myös turvallisuus-, ICT-, kiinteistö- ja sähköalan ammattilaiset laatiessaan tarjouspyyntöasiakirjoja.
Lisäksi opas sopii hyvin myös alan oppilaitosten oppimateriaaliksi.

 

Turvallisuusjärjestelmät yritysturvallisuuden osatekijänä


Yritysturvallisuudella tarkoitetaan yrityksen turvallisuuden kokonaishallintaa. Sen tavoitteena on toiminnan häiriöttömyys sekä yrityksen henkilöstön, omaisuuden, tietojen ja ympäristön suojaaminen onnettomuuksilta, vahingoilta, ilkivallalta ja rikolliselta toiminnalta. Yritysturvallisuuden keskeinen tehtävä on edistää yrityksen kilpailukykyä ja parantaa tuottavuutta sekä varmistaa toiminnan jatkuvuus.

Turvallisuus syntyy monen eri tekijän yhteisvaikutuksesta. Yritysturvallisuudessa keskeistä on erilaisten riskien tunnistaminen ja niiden hallinta. Pääosa käytännön turvallisuustyöstä on etupainotteista ja ennaltaehkäisevää toimintaa, jonka avulla erilaiset onnettomuus- ja vaaratilanteet, vahingot ja rikollinen toiminta pyritään torjumaan.
Oikein toteutetuilla turvallisuustoimenpiteillä ja teknisillä ratkaisuilla taataan yrityksen liiketoiminnan häiriötön jatkuminen.

Toimitilaturvallisuuden perustan muodostavat rakenteellinen suojaus ja tilaturvallisuusjärjestelmät, kuten kamera- ja kulunvalvontajärjestelmät ja lukitus- ja murtoilmaisujärjestelmät.

Yritysturvallisuudessa keskeistä on myös toimitiloissa työskentelevien ja siellä asioivien henkilöiden suojaaminen rikoksilta, tulipaloilta ja onnettomuuksilta.

Turvallisuusjärjestelmien tarveselvitys kuvaa, miksi ja mitä turvallisuusjärjestelmiä kiinteistöön hankitaan.  Tarveselvityksen teko aloitetaan laatimalla riskianalyysi. Näin saadaan yleiskäsitys siitä, minkälaisia suojautumistapoja kiinteistöön tarvitaan mahdollisten uhkien vähentämiseksi tai niiden kokonaan estämiseksi.Hankesuunnitelma toimii jatkosuunnittelun ohjausasiakirjana.

Se kuvaa hankittavien turvallisuusjärjestelmien käyttötarkoitusta, toimintoja, laajuutta, laatua, toimitusajankohtaa sekä ylläpitoa koskevat tavoitteet kiinteistön omistajalle ja käyttäjille heidän päätöksentekoaan varten. Hankesuunnitteluvaiheessa tehdään myös järjestelmien investointia, käyttöä ja ylläpitoa koskevat kustannusarviot.

 

Turvasuunnittelu ja suunnittelijan valinta


Hankintaprosessin onnistuminen sekä vertailukelpoisten urakkatarjousten saaminen edellyttää hyvin laadittuja, selkeitä ja yksiselitteisiä turvasuunnitelmia. Tämä edellyttää, että turvallisuusjärjestelmien suunnittelukokemusta painotetaan riittävästi suunnittelijan valintakriteerinä. Hankkeen tietoturvallisuus- ja salassapitovaatimukset on myös tärkeää määritellä yhtenevästi ja velvoittavina kaikkiin suunnittelu-, urakka- ja ylläpitosopimuksiin.
 
 

Turvaurakoitsijan lakisääteiset luvat ja pätevyysvaatimukset


Murtoilmaisu-, kulunvalvonta- ja lukitusjärjestelmiä asentavalla ja ylläpitävällä yrityksellä on oltava Poliisihallituksen myöntämä turvallisuusalan elinkeinolupa. Vaatimus astui voimaan 1.1.2019.
Luvanhaltijan palveluksessa on oltava säädetyt vaatimukset täyttävä vastaava hoitaja.

Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista korostaa elinkeinoluvan saaneiden yritysten luotettavuutta asiakkaiden luottamuksellisten turvallisuustietojen käsittelijänä.

Paloilmoittimien käyttöönotto- ja ylläpitotöitä voivat tehdä vain Tukesin rekisteriin merkityt liikkeet, joiden palveluksessa on vastuuhenkilö, jolla on kyseisiin töihin pätevyystodistus.
 
 

Turvaurakoitsijan vapaaehtoiset sertifioinnit ja hyväksynnät


Hankintavaatimuksissa on suositeltavaa edellyttää turvaurakoitsijalta ja -palveluntoimittajalta turva-alan ammattitaitoa, kokemusta ja laadunhallintaa todentavaa sertifikaattia, kuten TU-turvaurakoitsijasertifikaattia, jota ovat kehittäneet ja ylläpitävät yhteistyössä alan keskeiset rakennuttaja- ja urakointijärjestöt.

TU-sertifikaatti


 

Hankinta- ja urakkarajat


Turvallisuusjärjestelmän toteutus liittyy samanaikaisesti tehtäviin muihin urakoihin. Koko projektin hallinnan kannalta keskeisen tärkeää on, että muut urakat, joista turvaprojekti on riippuvainen, etenevät ja valmistuvat sovitun projektiaikataulun mukaisesti.

Hyvän urakkasopimuksen urakkarajaliite määrittää yksiselitteisesti, mille osapuolelle kunkin toteutettavan osan hankintavelvoite ja siihen liittyvä työvelvoite kuuluu ja kenen päävastuulla on koko järjestelmän toteutus ja toimivuus.


 

Järjestelmien käyttö


Järjestelmän tilaaja tai loppukäyttäjä määrittelee turvallisuusjärjestelmän käyttäjäorganisaation. Henkilöille tehdään järjestelmään tarvittavat käyttäjäroolit, ja heidät koulutetaan rooliaan vastaavasti turvallisuusjärjestelmän käyttöön.

Yhteistoimintalain (334/2007) mukaan yhteistoimintaneuvotteluissa tulee käsitellä kameravalvonnan lisäksi myös muun teknisin menetelmin toteutettavan valvonnan, kuten kulunvalvonnan, tarkoitus, käyttöönotto ja näissä käytettävät menetelmät, mikäli yrityksissä on vähintään 20 työntekijää.

Laki yksityisyyden suojasta työelämässä (759/2004) määrittelee, mihin tarkoituksiin työnantaja saa käyttää kameravalvontaa. Kameravalvontajärjestelmän ja kulunvalvontajärjestelmän tietoja tallennettaessa syntyy henkilörekisteri. Henkilötietoja käsittelevällä organisaatiolla on velvollisuus laatia kirjallinen kuvaus toteuttamastaan henkilötietojen käsittelystä. Rekisteröityjä ihmisiä on myös informoitava henkilötietojen käsittelystä.

Henkilötietojen käsittelystä säädetään EU:n yleisessä tietosuoja-asetuksessa (EU 2016/679), joka tuli sovellettavaksi 25.5.2018 alkaen, sekä sitä täydentävässä kansallisessa tieto-suojalaissa (1050/2018), joka tuli sovellettavaksi 1.1.2019 alkaen.

 

Järjestelmien ylläpito


Turvallisuusjärjestelmille tehdään tyypillisesti niiden elinkaaren aikana ylläpitävää ja korjaavaa huoltoa sekä muutoksia ja laajennuksia. Lisäksi tehdään muutoksia käyttöön sekä päivityksiä ja laajennuksia ohjelmistoihin. Mitä paremmin elinkaaren hallinta on suunniteltu, sitä luotettavammin ja pidempään turvallisuusjärjestelmä on toiminnassa

Järjestelmämuutosten ja -laajennusten jälkeen tehtävä dokumentoinnin päivittäminen on yhtä tärkeää kuin hyvän dokumentoinnin laadinta alkuperäisen toteutuksen yhteydessä. Ajantasainen dokumentaatio helpottaa turvallisuusjärjestelmien käyttöä ja huoltoa sekä ylläpitopalveluiden kilpailutusta ja hankintaa.

Turva-alan yrittäjät ry

 

Sähköisen turvatekniikan alalla toimivien yritysten järjestö valvoo jäseniensä etuja turva-alaa koskevissa kysymyksissä, vaikuttaa viranomaissäädöksiin, edistää alan ammattipätevyyttä ja arvostusta sekä auttaa turvaamaan pätevän henkilöstön saatavuutta. Sen toiminnan keskiössä ovat turva-alan toimintaympäristöä edistävä sidosryhmäyhteistyö, turvateknisen täydennyskoulutuksen järjestäminen sekä alan hyvien käytäntöjen kehittäminen.

Oppaassa on linkkejä ja viittauksia lisätietolähteisiin, kuten ST-kortistoon. ST-kortisto on Sähköinfo oy:n kustantama sähkö-, tele-, turva- ja automaatioalan tietolähde, jota julkaisee Sähkötieto ry.
 
 
 

Voit lukea koko oppaan myös PDF-muodossa.

 
 

 

 

 
TURVA-ALAN YRITTÄJÄT RY • PL 55, 02601 Espoo • Puhelin (09) 547 610
 

 

Ylös