3 Turvallisuusjärjestelmien käyttötarkoitus
Järjestelmien käyttötarkoitus ja järjestelmiltä halutut toiminnot vaihtelevat kohteittain. Nämä hankintaprosessin lähtötiedot on suositeltavaa kartoittaa ja määritellä jo kohdekohtaisessa hankesuunnitelmassa ennen varsinaista investointipäätöstä. Yhtä tärkeää on, että järjestelmien käyttötarkoitus ja toiminnot kuvataan yksiselitteisesti varsinaisissa urakkatarjouspyyntöasiakirjoissa ja urakkasopimuksessa.
Seuraavassa turvallisuusjärjestelmien yleinen käyttötarkoitus on esitetty Sähkötieto ry:n S2010- sähkönimikkeistön (ST 70.12) mukaisilla järjestelmänimikkeillä sekä Sähkötietokortiston (ST-kortiston) hankesuunnitteluohjeiden mukaisilla järjestelmäkuvauksilla.
3.1 TILATURVALLISUUSJÄRJESTELMÄT
Kameravalvontajärjestelmä
Kameravalvontajärjestelmä on valvottavan kohteen kuvaamiseen sekä tapahtumien valvontaan ja tallentamiseen perustuva turvallisuusjärjestelmä. Kameravalvonta ehkäisee ennalta rikostapahtumia ja antaa mahdollisuuden selvittää turvallisuutta vaarantaneita tapahtumia jälkikäteen.
Kulunvalvontajärjestelmä
Kulunvalvontajärjestelmä on kiinteistön turvallisuusjärjestelmä, jonka avulla hallitaan rakennuksessa tapahtuvaa kulkemista, ovien yms. aukkojen aukioloa sekä lukitusta. Järjestelmä rekisteröi kiinteistössä tapahtuvan luvallisen kulkemisen ja luvattomien kulkujen yritykset sekä ohjaa ja valvoo kulkureittien kiinnioloja ja lukituksia.
Sähkölukitusjärjestelmä
Sähkölukitusjärjestelmäll ä hallitaan ovien sähkölukkoja sekä valvotaan ovien asentotiloja (kiinni/auki). Sähkölukot liitetään tyypillisesti kulunvalvonta-, murtoilmaisu- ja paloilmoitinjärjestelmiin.
Murtoilmaisujärjestelmä
Murtoilmaisujärjestelmä on turvallisuusjärjestelmä, jonka avulla kiinteistön tonttialueella ja rakennusten sisätiloissa tapahtuva luvaton tunkeutuminen ja tiloissa liikkuminen voidaan havaita ja välittää tieto sovittuun paikkaan, esim. vartiointiliikkeen hälytyskeskukseen. Murtoilmaisujärjestelmästä käytetään myös nimityksiä murtohälytysjärjestelmä ja rikosilmoitinjärjestelmä.
Ryöstöilmaisujärjestelmä
Ryöstöilmaisujärjestelmä on palvelutyöpisteiden työntekijöiden ja omaisuuden turvaksi ryöstö- ja väkivaltatilanteiden varalle toteutettu hälytyslaitteisto yhteyksineen. Hälytysyhteydet toteutetaan kiinteistön ulkopuolisille tahoille, kuten vartiointiliikkeille.
Paloilmoitinjärjestelmä
Paloilmoitinjärjestelmä on rakennukseen tulipalon ja savunmuodostuksen havaitsemiseksi toteutettu paloturvallisuusjärjestelmä.
Poistumishälytys- ja turvakuulutusjärjestelmä
Poistumishälytys- ja turvakuulutusjärjestelmä on äänentoistojärjestelmä, jonka avulla kaikille rakennuksessa oleville henkilöille välitetään turvallisuuteen ja evakuointiin liittyviä tiedotuksia ja ohjeita. Myös nimityksiä äänievakuointi ja äänihälytys käytetään.
Poistumisvalaistusjärjestelmä
Poistumisvalaistusjärjestelmä on kiinteistön henkilöturvallisuutta parantava järjestelmä, jonka avulla merkitään ja valaistaan kiinteistön poistumisreitit, niille johtavat avoimet alueet sekä riskialttiit työalueet kaikissa tilanteissa. Poistumisvalaistusjärjestelmän tarkoitus on varmistaa kiinteistössä olevien henkilöiden turvallinen poistumismahdollisuus sekä riskialttiiden työtehtävien päättäminen myös tavanomaisen valaistuksen ollessa poissa toiminnasta.
Henkilöturvajärjestelmä
Henkilöturvajärjestelmän avulla voidaan hälyttää apua esimerkiksi työtapaturman sattuessa tai väkivallan uhatessa ja näin parantaa yksin tai muuten riskialttiissa oloissa työskentelevien henkilöiden turvallisuutta.
Turvallisuusjärjestelmät, joita tässä oppaassa ei käsitellä:
- palovaroitinjärjestelmä
- savunpoiston ohjaus- ja valvontajärjestelmä
- palopeltien ohjaus- ja valvontajärjestelmä
- savusulkujärjestelmä
- palo-ovien ohjaus- ja valvontajärjestelmä
- väestönsuojeluhälyttimet.
3.3 JÄRJESTELMIEN YHTEISKÄYTTÖ
Kukin turvallisuusjärjestelmä toimii lähtökohtaisesti itsenäisesti. Turvallisuusjärjestelmien ja myös muiden tietojärjestelmien yhteiskäyttö on kuitenkin mahdollista ja myös tavanomaista. Kaikki järjestelmät eivät
välttämättä ole yhteensopivia keskenään. Siksi yhteiskäyttöä koskevat tarpeet ja vaatimukset on tärkeää kuvata tarkasti kohdekohtaisissa suunnitelma-, urakkatarjouspyyntö- ja urakkasopimusasiakirjoissa ja varautua myös mahdollisesti myöhemmin tehtäviin integraatioihin (avoimet ohjelmointirajapinnat).
Sopimuksissa kannattaa kiinnittää erityistä huomiota myös vastuurajojen tarkkaan määrittelyyn, mikäli tilaaja on sopimussuhteessa usean osapuolen kanssa. Nämä menettelytavat parantavat koko hankintaprosessin laatua ja palvelevat prosessin kaikkia osapuolia.
Kuva 2. Esimerkki turvallisuusjärjestelmien integroinnista.
Järjestelmien yhteiskäyttöä on käsitelty tarkemmin ST-kortissa ST 682.10 Tietoteknisten järjestelmien integrointi.