4 Toteutus

4.1 TOTEUTUSSUUNNITTELU

Toteutussuunnittelussa esitetään yksityiskohtainen järjestelmäsuunnitelma, josta selviävät järjestelmältä vaadittavat toiminnalliset ominaisuudet ja tekniset suoritusarvot. Tilaaja ja suunnittelija tarkistavat suunnitelman huolellisesti, koska se toimii myös järjestelmästä jätettävän tarjouskilpailun pohjana. Suunnitteluasiakirjoista tulee selvitä hankittavat laitteet (ohjelmineen) ja kaapeloinnit, tiedonsiirtoratkaisut, asennukset ja kytkennät sekä konfiguroinnit urakkarajoineen.

Järjestelmien laajennettavuus tulee huomioida ja määritellä asiakirjoissa. Jos vanhaa järjestelmää ollaan laajentamassa, sen rakenne pitää kuvata yksityiskohtaisesti suunnitelmissa. Myös mahdolliset urakkarajat on kuvattava selkeästi.

Hyvästä suunnitelmasta selviävät

– tallentimet ja keskuslaitteet toiminnallisine vähimmäisvaatimuksineen
– kameroiden kaapelointi ja sähkönsyötöt varmistuksineen
– kameroiden tyypit, sijoitukset ja K-menetelmän mukaiset halutut kuva-alat (K5, K 10, K50, K120) ja resoluutiot
– jälleenannot ja ohjaukset sekä niiden toiminta
– tiedonsiirtoyhteydet (ja niiden hankintarajat sekä nopeus- ja kaistavaatimukset)
– valvonta- ja etäkäyttöpaikat, niiden varustelu ja toiminta (käyttöliittymät ja käyttötavat)
– ylläpidon vaatimukset ja järjestelmän joustavuus muutoksissa.

Laadullisena mittarina voi käyttää kameravalvonnan K-menetelmää. Lisäksi suunnittelun apuna suositellaan käytettäväksi Sähkötieto ry:n julkaisemia ohjeita.

4.2 TARJOUSPYYNTÖASIAKIRJAT

Kameravalvontaprojektissa erilaisia tarjouspyyntöasiakirjoja laaditaan projektin laajuuden mukaan useassa eri vaiheessa. Tarjouksia voidaan pyytää esimerkiksi suunnittelijoista ja järjestelmäkokonaisuuksista. Julkisen puolen hankinnoissa on noudatettava lakia julkisista hankinnoista.

Järjestelmästä tehtävän tarjouspyynnön pohjana olevissa suunnitelmissa ja hankinta-asiakirjoissa tulee kuvata mahdollisimman tarkkaan tarjouksen kohde. Pyynnöstä on selvittävä

– yhteyshenkilöt, tarjouksen jättämistapa ja aikataulu
– hankinnan tausta
– järjestelmältä halutut toiminnot, sen laajuus sekä tekniset vaatimukset
kohteessa tehtävät kaapelointi-, kytkentä- ja asennustyöt
– urakkaohjelma kohteissa, joissa on monta suunnittelijaa ja urakoitsijaa
– urakkarajaliite, joka sisältää eri urakoitsijoiden väliset velvoitteet
– asiakirjaluettelo, joka sisältää luettelon kaikista urakan asiakirjoista
– tarjouslomake, jossa esitetään tarjottavat asiat pääkohdittain
– yksikköhintaluettelo mahdollisia muutostöitä varten
– asemapiirros ja tasopiirustukset
– järjestelmäkaaviot (kunnolliset kaaviot havainnollistavat hyvin järjestelmäkokonaisuutta)
– laite-/massaluettelot (jos on kunnollinen massaluettelo, kaikki tarjoavat oikean määrän laitteita ja tarjouksia voi helpommin vertailla)
– mahdolliset erikoispiirustukset ja yksityiskohtaiset kuvat jakamoista, infotiskeistä, valvomopöydistä jne.
– selvitys ohjelmistojen konfiguroinnista ja laskutuksesta
– laitteiston takuuaika ja käyttökoulutuksen järjestäminen.

Asiakirjat tulee laatia standardien mukaisilla piirrosmerkeillä ja täydentää merkkien selityksillä. Lisäksi tarjouksessa voi kysyä huolto- ja tukipalveluiden yksikköhintaa.

Urakasta kannattaa pyytää kokonaishinta. Sen on sisällettävä kaikki urakkaan liittyvät kustannukset asennustöistä koulutukseen asti. Laadun varmistamiseksi tarjouskilpailun vertailu- ja valintaperusteena voidaan käyttää pisteytystä. Tällöin esimerkiksi järjestelmän hinnan osuus voi olla 60 %, laadun osuus 25 % ja urakoitsijan kokemuksen ja ammattitaidon osuus 15 % urakasta.

4.3 TARJOUSVERTAILU JA HANKINTAPÄÄTÖS

Toimittajaa ja järjestelmää valittaessa vertaillaan tarjouksien vastaavuuksia hankintasuunnitelmaan. Puolueettoman vertailun tekemiseen tarvitaan riittävää asiantuntemusta. Vertailu on suoritettava sekä taloudellisesta että teknisestä näkökulmasta. Teknisessä vertailussa on huomioitava vaihtoehdot, jotka mahdollisesti täydentävät suunnitelmaa.

Parasta tarjousta valittaessa kannattaa kiinnittää huomiota järjestelmään kokonaisuutena. Myös järjestelmän laajennettavuus on erityisesti huomioitava tarjouksen valinnassa. Halvin hinta ei yleensä takaa parasta laatua ja hyvää toimitus- sekä huoltovarmuutta.

Turva-alan sopimuksia tehtäessä on suositeltavaa käyttää ainoastaan hyväksyttyjä järjestelmien toimittajia. Henkilöstö- ja yritysarviointi Seti Oy myöntää vapaaehtoisia turvaurakointi- ja talotekniikkasertifikaatteja (TU- ja TT-sertifikaatteja) turva-alan yrityksille ja asiantuntijoille (lisätietoja www.seti.fi).

Kannattaa sopia, että toimitus katsotaan vastaanotetuksi vasta, kun vastaanottaja on kirjallisesti hyväksynyt laitteen ja tarkastanut sen käyttökunnon.

4.4 ASENNUS JA KÄYTTÖÖNOTTO

4.1.1 Asennus

Asennuksessa huomioidaan alkuperäiseen suunnitelmaan tehdyt lisäykset. Kamerat ja muut laitteet säädetään vastaamaan suunniteltua käyttötarkoitustaan. Asennuksen toteutumista on seurattava aktiivisesti. Tarvittaessa on pidettävä työmaakokouksia työn edistymisen mukaan. Kaikki asennuksiin ja toimituksiin liittyvät seikat, joilla on taloudellista merkitystä, suositellaan kirjattavaksi pöytäkirjoihin.

Asennuksen yhteydessä tapahtuvassa konfiguroinnissa säädetään järjestelmän kamerakohtaiset ominaisuudet. Tällöin on huomioitava seuraavat seikat:

– liikkeentunnistuksen käyttö tallentamisessa
– kuva-alan rajaukset
– kuvatahti ja tallennuslaatu
– esiohjelmoinnit hälytyksille ja kamerakierroille.

Liikkeentunnistuksesta tapahtuva taltiointi säästää tallentimen levytilaa huomattavasti. Usein se myös helpottaa tapahtumien etsimistä, koska pienemmän tallennemäärän ansiosta etsiminen käy nopeasti. Liikkeentunnistuksen käytössä on huomioitava erilaiset häiriölähteet, kuten liikettä peilaavat pinnat.

Rajauksella kameran kuva-alasta rajataan osa pois. Tällöin kamera ei tallenna tapahtumaa, vaikka rajatun kuva-alan kohdalla tapahtuisikin liikettä. Siksi rajauksen vuoksi kameran tallenteista saattaa jäädä jotain oleellista pois. Myös ennen rikosta tapahtuva tiedustelu voi jäädä tallentumatta. Rajauksella säästetään kovalevytilaa. Jos kovalevytilaa on riittävästi, rajauksen voi korvata käyttämällä ohjelmistojen liikehakuominaisuuksia halutun tapahtuman etsimiseen.

Esimerkiksi poliisi saattaa kerätä kuvamateriaalia laajoissa rikostapauksissa useita viikkoja. Tällöin on tärkeää, että tallenteet säilyvät koneella vähintään kuukauden.

Kuvien tallennustiheydessä on huomioitava esimerkiksi se, että ihminen juoksee sekunnissa pitkähkön matkan. Tällöin esimerkiksi sekunnin välein tallentavaan K120-kameraan ei välttämättä jää mitään materiaalia pakenevasta tekijästä. Siksi on suositeltavaa tallentaa vähintään kolme kuvaa sekunnissa.

4.1.2 Käyttöönotto

Uusi järjestelmä on tarkastettava kamera kerrallaan. Kamerat sijoitetaan niin, että saadaan haluttua kuvaa. Tarkistusmenetelmänä voidaan käyttää kameravalvonnan K-menetelmää ja sen testitaulua. Toinen tapa on käyttää standardin SFS-EN 62676-4 Turvasovelluksissa käytettävät kameravalvontajärjestelmät osa 4: Soveltamisohjeet mukaista menetelmää ja testitauluja.

Esimerkki:
Jos järjestelmän tarkoitus on, että auton rekisterikilvet pystytään lukemaan hämärässä, tallenteen laatu kannattaa testata eri valaistusolosuhteissa.  

Ennen käyttöönottoa järjestelmän on toimittava moitteettomasti tilaajan ja toimittajan sopiman koekäyttöjakson ajan. Varsinaisessa luovutuksessa on tarkistettava tai sovittava seuraavista kohdista:

– laitteiden asennuksen visuaalinen tarkastus
– kuvalaadun tarkastus K-menetelmän tai standardin mukaisesti
– kuvien ja videoleikkeiden testitallennus
– toiminnallinen koekäyttö tilaajan valvonnassa sopimuksen mukaisen ajan
– käyttäjille järjestettävän koulutuksen ajankohta
– kaikkien järjestelmän laitteiden varmistukset (backup) ja niiden luovutukset
– salasanamenetelmät ja salasanojen luovutukset.

Luovutuksen yhteydessä on tarkistettava myös järjestelmää koskevat dokumentit. Näihin kuuluvat

– laitteiston käyttöohjeet
– järjestelmäkaavio kaikkine laitteineen ja laitesijoituksineen
– kameravalvontakartta
– toteutusta vastaavan kamerasuunnitelman tarkistus
– siirtoyhteyskaaviot (jos eivät sisälly järjestelmäkaavioon)
– kameravalvontajärjestelmän lokikirja
– kameravalvontajärjestelmän mittaus- ja toteutuspöytäkirjat.

Asennetun järjestelmän tarkastuksessa ja käyttöönotossa voidaan käyttää ST-kortiston lomaketta ST 663.40 Kameravalvontajärjestelmän tarkastuspöytäkirja. Lomaketta on suositeltavaa käyttää yhdessä lomakkeen ST 663.43 Kameravalvontajärjestelmän toteutuspöytäkirja kanssa. Toteutuspöytäkirja soveltuu myös käytettäväksi vastaanottotarkistuksessa.