1 RYÖSTÖILMAISUJÄRJESTELMÄ

Perusteet ryöstöilmaisujärjestelmän hankintaan esimerkiksi palvelutyöpisteessä tapahtuvan fyysisen työväkivallan ehkäisemise ksi ovat työturvallisuuslaissa (738/2002). Sellaisessa työssä, johon liittyy ilmeinen väkivallan uhka, on työ ja työolosuhteet järjestettävä niin, että väkivallan uhka ja väkivaltatilanteet mahdollisuuksien mukaan voidaan ehkäistä ennakolta. Tällöin työpaikalla on oltava asianmukaiset turvallisuusjärjestel yt tai -laitteet sekä mahdollisuus avun hälyttämisen.

Vastuu tarvittavista turvallisuusjärjestelyistä on työnantajalla. Laissa on myös määritetty suunnittelijan vastuu turvallisen työympäristön suunnittelussa.

2 PALOILMOITINJÄRJESTELMÄ

Paloilmoittimen hankintaa, suunnittelua, toteutusta ja ylläpitoa säätelevät kohdassa 9.2 kuvatut säädökset ja standardit. Suunnittelun ja toteutuksen avuksi on julkaistu monia alan hyviä käytäntöjä kuvaavia ohjeita. Näitä noudattamalla saadaan toteutettua viranomaisvaatimusten mukaisia ja hyvin toimivia paloilmoittimia, niin teknisesti kuin myös vallitsevat olosuhteet huomioiden.

Suunnitteluperusteet

Paloilmoitin määräytyy kohteeseen tai kiinteistöön useimmiten rakennusluvan ehdoissa. Paloilmoitin voidaan toteuttaa myös ns. vapaaehtoisena järjestelmänä, mutta sitä ei tällöin välttämättä liitetä hätäkeskukseen. Mikäli tällainen järjestelmä halutaan myöhemmin liittää hätäkeskukseen, niin silloin edellytyksenä on, että paloilmoitin täyttää toteutukseltaan ”virallisen” paloilmoittimen määrittelyt.

Paloilmoittimen suunnitteluperusteet sekä toteutuksen vastuualueet, -yritykset ja -henkilöt kirjataan toteutuspöytäkirjaan, esim. ST 662.40 Paloilmoittimen toteutuspöytäkirja. Toteutuspöytäkirjasta käytetään myös termiä elinkaarikirja.

Suunnittelu

Hyvin toimivan, olosuhteet huomioivan ja erheelliset paloilmoitukset eliminoivan paloilmoittimen suunnittelee asiansa osaava, alan kokemusta omaava suunnittelija tai paloilmoitinliikkeen vastuuhenkilö. Suunnittelijalta ei edellytetä virallisesti esim. paloilmoitinliikkeen vastuuhenkilön pätevyyttä.

Paloilmoittimen suunnitelman tarkastaa ja hyväksyy kohteen paloilmoittimen toteutuksesta vastaava paloilmoitinliike.

Paloilmoittimen suunnitteluun liittyviä ST-kortteja on lueteltu liitteessä 1. Lisätietoa paloilmoittimen suunnittelusta löytyy myös julkaisusta ST-ohjeisto 1 Paloilmoittimen suunnittelu, asennus ja ylläpito 2019.

3 POISTUMISHÄLYTYS- JA TURVAKUULUTUSJÄRJESTELMÄ

Vaatimustasot ja suunnitteluperusteet

Poistumishälytys- ja turvakuulutusjärjestelmät voidaan jakaa neljään käyttöluokkaan, jotka määrittävät jär jestelmän teknisen ja toiminnallisen vaatimustason:

1. Yleisäänentoistojärjestelm 8;
2. Itsenäinen yleisäänentoisto-, poistumishälytys- ja turvakuulutusjärjestelmä, jota käytetään turvajärjestelmänä hätätilanteissa, muttei tulipalon sattuessa
3. Yleisäänentoisto-, poistumishälytys- ja turvakuulutusjärjestelmä paloilmoitinjärjestelmän täydentävänä osana
4. Yleisäänentoisto-, poistumishälytys- ja turvakuulutusjärjestelmä paloilmoitinjärjestelmän palohälyttimet korvaavana osana.

Hankesuunnitteluvaiheessa selvitetään kohteen erityispiirteet huomioiden, mitä vaatimustasoa kohteelta edellytetään.

Laki pelastustoimen laitteista edellyttää, että viranomaispäätöksen nojalla hankittava järjestelmä toimii yhteensopivasti muiden järjestelmien (kuten paloilmoitinjärjestelmän) kanssa sekä suunnitellaan ja asennetaan laissa määrättyjen luotettavuusvaatimusten mukaisesti.

Mikäli rakennusvalvonnassa on kirjattu poistumishälytys- ja turvakuulutusjärjestelmä rakennusluvan ehtona, se liitetään paloilmoitinjärjestelmään niin, että se toimii paloilmoittimen ohjaamana.

Määräytymisperusteet (vaatimustasot) kirjataan Suunnitteluperusteet-asiakirjaan, jossa esitetään tarvittavat täsmälliset perusmäärittelyt. Rakennusluvan ehtona oleva poistumishälytys- ja turvakuulutusjärjestelmä kirja taan palotekniseen suunnitelmaan. Hälytyksen suorittamistapa kirjataan paloilmoittimen toteutuspöytäk irjaan.

Poistumishälytys- ja turvakuulutusjärjestelmä mielletään useimmiten kohteen evakuointijärjestelmän osaksi. Sillä on myös muita toiminnallisia käyttöominaisuuksia, kuten ohjeistaa henkilöt pysymään sisällä tai muutoin poissa vaara-alueilta tai tiedottaa tilanteen etenemisestä.

Lisätietoa poistumishälytys- ja turvakuulutusjärjestelmän suunnittelusta löytyy ST-ohjeistosta 21 Poistumishälytys- ja turvakuulutusjärjestelmät.

4 POISTUMISVALAISTUSJÄRJESTELMÄ

Rakennusten poistumisreittien merkitseminen ja valaiseminen

Pelastuslain 379/2011 10 §:n mukaan uloskäytävät ja niille johtavat reitit tulee merkitä ja valaista asianmukaisesti.

Rakennusten poistumisreittien merkitsemisestä ja valaisemisesta säädetään tarkemmin sisäasiainministeriön asetukse lla SMa 805/2005.

Suunnittelu ja poistumisopasteiden määrittely

Poistumisopaste on erityinen kilpi, jota käytetään uloskäytävän sijainnin ja poistumiseen käytettävän kulkureitin osoittamiseen. Poistumisreitti on rakennuksen kustakin kohdasta ulos maan pinnalle tai muulle turvalliselle paikalle johtavaan poistumiseen tarkoitettu reitti.

Alla on lueteltu kohteita, joissa vaaditaan poistumisreittien merkitsemistä poistumisopasteilla:

• majoitustilat
• hoitolaitokset
• rangaistuslaitokset
• kokoontumis- ja liiketilat
• toimistot ja muut työpaikkatilat
• tuotantotilat
• varastotilat, joissa työskennellään
• autosuojat
• sellaiset muut tilat, joista poistuminen on vaikeaa tai joissa poistuminen on tavanomaisesta poikkeavaa.

Se, minkä tyyppisiä opasteita tarvitaan, vaihtelee hyvin paljon riippuen mm. rakennuksen ja sen tilojen käyttötavasta ja käyttäjistä, rakennuksen koosta, poistumisreittien selkeydestä sekä muista poistumisjärjestelyistä.

Käytännössä voidaan pitää nyrkkisääntönä, että ainakin uloskäytävän sijainti ja poistumiseen käytettävä kulkureitti osoitetaan poistumisopasteilla. Poistumisopasteet sijoitetaan niin, että uloskäytävät ja kulkureitit ovat riittävän selvästi ja esteettömästi havaittavissa.

Poistumisopasteiden on oltava aina valaistuja, ja opasteiden valaistuksen on toimittava tavallisesta valaistuksesta riippumatta. Poistumisreitin muun valaistuksen on käynnistyttävä, kun tavallinen valaistus joutuu epäkuntoon. Valaistuksen on toimittava turvalliseen poistumiseen ja evakuointiin vaadittavan ajan.

Sähkösuunnittelija laatii suunnitelman kohteen poistumisvalaistusjärjestelmäst 8;. Suunnitelmassa esitetään poistumisteiden merkintä ja valaistus. Suunnitelma laaditaan huomioiden kohdassa 9.2.3 kuvattu säädösperusta, pelastusviranomaisen antamat paikalliset kohdekohtaiset vaatimukset sekä arkkitehdin määrittelemät poistumisreitit ja mahdolliset ulkonäkö- ja kokomäärittelyt opasteista ja valaisimista.

Poistumisvalaistusjärjestelmän suunnitteluun liittyviä ST-kortteja on lueteltu liitteessä 1. Lisätietoa poistumisvalaistusjärjestelmän  ;suunnittelusta löytyy myös julkaisusta ST-ohjeisto 8 Poistumisvalaistus ja poistumisreittivalaistus sekä ST-käsikirjasta 36 Poistumisvalaistus.

5 HENKILÖTURVAJÄRJESTELMÄ

Perusteet henkilöturvajärjestelmän hankintaan ovat työturvallisuuslaissa (738/2002). Ellei ennalta ehkäisyllä saada poistettua ilmeistä vaaraa tai uhkaa, tulee työpaikalla olla tarvittavat turvallisuusjärjestelyt tai -laitteet sekä mahdollisuus avun hälyttämiseen. Tämä koskee työtehtäviä, joihin liittyy ilmeinen väkivallan uhka tai joissa työntekijä työskentelee yksin ja joihin siitä syystä liittyy ilmeinen haitta tai vaara.

Vastuu tarvittavista turvallisuusjärjestelyistä on työnantajalla. Laissa on myös määritetty suunnittelijan vastuu turvallisen työympäristön suunnittelussa.