1 KULUNVALVONTAJÄRJESTELMÄ

Uuden, 2017 voimaan tulleen, yksityisiä turvallisuuspalveluita koskevan lain (LYTP, 1085/2015) mukaisesti kulunvalvontajärjestelmien asennustyöt ovat pelkkiä kaapelointitöitä lukuun ottamatta hyväksymistä edellyttäviä turvasuojaustehtäviä ja siten vuoden 2019 alusta alkaen elinkeinoluvanvaraista toimintaa. Elinkeinoluvan myöntämisen ehtona on, että em. töitä tekevällä turvasuojausliikkeellä on palveluksessaan
Poliisihallituksen hyväksymä vastaava hoitaja. Poliisihallitus ylläpitää luetteloa turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijoista osoitteessa www. poliisi. fi/luvat/yksityinen_turvallisuusala/luettelo_ turvallisuusalan_elinkeinoluvan_haltijoista.

Elinkeinoluvan haltija saa teettää kulunvalvontajärjestelmien asennustöitä vain palveluksessaan olevilla turvasuojaajilla, joilla on voimassa oleva poliisilaitoksen myöntämä turvasuojaajakortti (LYTP 64 §). Asennustöistä on laadittava kirjallinen toimeksiantosopimus (LYTP 73 §), ja niitä koskevat laissa määritellyt salassapitovelvoit teet (LYTP 67 §). Salassapitovelvollisuus säilyy myös töiden päätyttyä.

Turvallisuusjärjestelmien lainsäädännöstä ja turvasuojausliikkeen lainmukaisesta toiminnasta on kerrottu tarkemmin luvussa 9 Turvallisuusjärjestelmien lainsäädäntö ja ohjeet.

2 MURTOILMAISUJÄRJESTELMÄ

Murtoilmaisujärjestelmien asennustyöt ovat kulunvalvontajärjestelmien tapaan pelkkiä kaapelointitöitä lukuun ottamatta hyväksymistä edellyttäviä turvasuojaustehtäviä, joten niiden lupa- ja korttikäytännöt sekä töiden suorittamista koskevat velvoitteet ovat samat kuin mitä on esitetty tämän liitteen kohdassa 1 Kulunvalvontajärjestelmä.

Turvallisuusjärjestelmien lainsäädännöstä ja turvasuojausliikkeen lainmukaisesta toiminnasta on tarkempaa tietoa luvussa 9.

3 SÄHKÖLUKITUSJÄRJESTELMÄ

Lain mukaan sekä mekaanisten että sähköisten lukitusjärjestelmien asennustyö on määritelty hyväksymistä edellyttäväksi turvasuojaustehtäväksi. Sähköisissä lukitusjärjestelmissä tämä tarkoittaa asennustöitä, joissa on kyse esimerkiksi ovien sähkölukkorungoista, käyttölaitteista, valvontakytkimistä sekä ovien ohjaus- ja valvontalaitteista yhteyksineen.

Lupa- ja korttikäytännöt sekä töiden suorittamista koskevat velvoitteet ovat kuten tämän liitteen kohdassa 1. Katso lainsäädännöstä ja turvasuojausliikkeen lainmukaisesta toiminnasta tarkemmin tämän oppaan luvusta 9.

4 PALOILMOITINJÄRJESTELMÄ

Asennusliike (paloilmoitinliike)

Paloilmoitinlaitteistojen asennus- ja huoltotyö on säädöksillä säädeltyä toimintaa (laki pelastustoimen laitteista 10/2007). Asennus- ja huoltotöitä voivat tehdä vain päteviksi todetut, vaatimukset täyttävät asennusliikkeet. Luettelo vaatimukset täyttävistä ja tarvittavan ilmoituksen tehneistä liikkeistä vastuuhenkilöineen on nähtävissä osoitteessa rekisterit.tukes.fi/fi/Urakoitsijat.

Toteutus

Toteutus sisältää seuraavat vaiheet:

• varsinainen asennus (kaapelointi, laitteiden asennus ja kytkennät)
• paikantamiskaavioiden laadinta
• käyttöönotto (ohjelmoinnit, testaukset, asennustarkastukset)
• käyttöönottotarkastukset
• asennustodistuksen laadinta tilaajalle.

Varsinaiset asennustyöt voi tehdä myös sähköurakoitsija, jolla ei ole paloilmoitinliikepätevyyksiä. Muut vaiheet edellyttävät paloilmoitinliikkeen suorituksia.

Ensiarvoisen tärkeää on, että ennen asennustöiden aloittamista paloilmoitinliike tarkastaa paloilmoitinsuunnitelman, jotta se täyttää vaaditut tekniset ominaisuudet ja laitetyypit.

Paloilmoitinliike ja sen paloilmoitintöiden vastuuhenkilö vastaavat koko asennustyön määräystenmukaisuudesta.

Lisätietoa paloilmoittimen toteutuksesta löytyy julkaisusta ST-ohjeisto 1 Paloilmoittimen suunnittelu, asennus ja ylläpito 2019.

Tarkastukset

Hyvän paloilmoittimen toteutus on monivaiheinen kokonaisuus. Siksi on tärkeää, että työn edetessä tehdään eri vaiheiden tarkastuksia (ilmaisimia riittävästi, oikean tyyppiset ilmaisimet, ilmaisimet oikeilla
paikoillaan jne.).

Toteutusvaiheen lopputarkastuksen (asennustarkastus) tekee paloilmoitinliike, ja siitä laaditaan asennustodistus. Mikäli asennustarkastuksessa todetaan, että paloilmoitin täyttää sille annetut toteutuspöytäkirjassa esitetyt vaatimukset, voidaan kohteelle pyytää kolmannen osapuolen (tarkastuslaitos) suorittama käyttöönottotarkastus. Käyttöönottotarkastuksesta laaditaan oma pöytäkirja.

Luovutus ja vastaanotto

Paloilmoitin voidaan luovuttaa tilaajalle, kun se täyttää toteutuspöytäkirjassa mainitut edellytykset ja vaatimukset. Paloilmoitinliike on laatinut asianmukaisen asennuspöytäkirjan ja paloilmoittimelle on annettu tarkastuslaitoksen puolesta hyväksyntä käyttöönottotarkastuksen mukaisesti.

Pääsääntöisesti tässä vaiheessa kohteessa alkaa ns. seuranta-aika (2 vko – 2 kk), jonka aikana varmennetaan, että paloilmoitin toimii niissä todellisissa olosuhteissa, jotka muodostuvat käyttäjän muutettua kiinteistöön ja aloitettua siellä varsinaisen toimintansa. Seuranta-aikana ilmenevät muutostoimenpiteet ja kustannukset sopivat sopimusosapuolet keskenään.

Seuranta-aika alkaa silloin, kun paloilmoitin on hyväksytysti vastaanotettu.

5 POISTUMISHÄLYTYS- JA TURVAKUULUTUSJÄRJESTELMÄ

Pelastustoimen laitteilla tarkoitetaan mm. muun onnettomuuden vaaran ilmaisulaitteita sekä hälyttämiseen ja varoittamiseen käytettäviä laitteita (laki pelastustoimen laitteista 10/2007). Näistä esimerkkeinä ovat poistumishälytys- ja turvakuulutusjärjestelmät.

Mikäli rakennusvalvonnassa on kirjattu poistumishälytys- ja turvakuulutusjärjestelmä rakennusluvan ehtona, se liitetään paloilmoitinjärjestelmään niin, että se toimii paloilmoittimen ohjaamana.

Laki pelastustoimen laitteista edellyttää, että viranomaispäätöksen nojalla hankittava järjestelmä toimii yhteensopivasti muiden järjestelmien (kuten paloilmoitinjärjestelmän) kanssa ja että se suunnitellaan ja asennetaan laissa määrättyjen luotettavuusvaatimusten mukaisesti.

Lisätiedot poistumishälytys- ja turvakuulutusjärjestelmien säädösperustasta ja standardeista ovat kohdassa 9.2.2.

Järjestelmän toteutusohjeita on julkaisussa ST-ohjeisto 21 Poistumishälytys- ja turvakuulutusjärjestelmät.

6 POISTUMISVALAISTUSJÄRJESTELMÄ

Pelastuslain 379/2011 10 §:n mukaan uloskäytävät ja niille johtavat reitit tulee merkitä ja valaista asianmukaisesti.

Rakennusten poistumisreittien merkitsemisestä ja valaisemisesta säädetään tarkemmin sisäasiainministeriön asetuksella SMa8 05/2005. Koko säädösperusta on kuvattu kohdassa 9.2.3.

Poistumisvalaistusjärjestelmä toteutetaan noudattaen kohdekohtaisesti laadittua ja viranomaissäädökset täyttävää suunnitelmaa, jonka yleisperiaatteet on kuvattu liitteessä 2.

Järjestelmän toteutusohjeita annetaan julkaisussa ST-ohjeisto 8 Poistumisvalaistus ja poistumisreittivalaistus.