9 Esimerkkejä kameravalontajärjestelmien käyttökohteista

9.1 HUOLTOASEMAN KAMERAVALVONTA

Tarveselvitys

Huoltoaseman kameravalvonnan tärkein tarkoitus on tunnistaa polttonesteitä varastavat henkilöt ja heidän ajoneuvonsa. Lisäksi kameravalvonnan tarkoitus on estää aseman sisätiloissa varkauksia ja muita häiriöitä. Kameravalvonta myös lisää työntekijöiden turvallisuuden tunnetta.

Vaihtoehtoiset turvallisuuskeinot

Vaihtoehtoisena turvallisuuskeinona on myydä polttonesteitä ainoastaan kortti- tai seteliautomaatilta. Keinoa ei ole otettu laajamittaisesti käyttöön, koska se vaikuttaa asiakaskäyntien määriin huoltoaseman myymälässä.

Myymälävarkauksia voidaan havaita myös peilien avulla. Myymälävarkauksiin voidaan lisäksi vaikuttaa sijoittamalla varkauksille alttiita tuotteita valvonnan kannalta helpompiin paikkoihin.

Suunnittelu

Itsepalvelutankkaajista ja heidän ajoneuvojensa rekisterikilvistä on saatava tunnistuskelpoista kuvaa varkauksien varalta.

Huoltoaseman sisäänkäynneistä sekä maksu- ja rahankäsittelypisteistä yksilö ;intikuvaa (K120) ja muista tiloista tunnistuskelpoista kuvaa (K50). Sisäänkäynnissä on huomioitava tunnistuskuvaa tallentavan kameran asennuskorkeus riittävän matalalle.

Työntekijöiden kanssa sovitaan yt-neuvotteluissa, että heidän työpisteenään käyttämää kassaa voi valvoa.

Kameravalvonnasta olemassa oleva tietosuojaseloste päivitetään. Rekisterinpitäjänä toimii esimerkiksi huoltoaseman yrittäjä tai myymäläpäällikkö.

Toteutus

Tallentavasta kameravalvonnasta ilmoitetaan tankkausalueella ja ulko-ovella kyltillä ”Kiinteistössä tallentava kameravalvonta”.

Huoltoaseman yrittäjä tai myymäläpäällikkö toimii järjestelmän pääkäyttäjänä. Hän vastaa myös tallenteiden käsittelystä ja niiden toimittamisesta viranomaisille tarvittaessa.

Järjestelmän toimittaneen yrityksen kanssa laaditaan käyttö- ja ylläpito- sekä tietojenkäsittelysopimus (DPA), joihin kuuluvat järjestelmän ennakoiva huolto- ja puolivuotistarkastukset.

Yrittäjä tai myymäläpäällikkö vastaa itse kameroiden linssien tarkistuksista ja puhdistuksista huoltokäyntien välillä. Kameravalvonnan tehokkuutta voidaan parantaa sijoittamalla kamera oikealle korkeudelle kiinteisiin rakenteisiin sisä- ja uloskäyntien lähettyville. Tällöin lippalakkeja ja kalastajahattuja käyttävät henkilöt ovat helpommin tunnistettavissa. Kamera voidaan sijoittaa esimerkiksi oven karmin sisään tai kuvassa olevan putken kaltaisiin rakenteisiin. Optimaalinen korkeus on 160 cm.

Kameran oikea kuvakulma helpottaa rikollisten kiinnisaamista poliisin kasvojentunnistukseen käyttämällä KASTU- järjestelmällä.

9.2 HOTELLIN TAI MAJOITUSLIIKKEEN KAMERAVALVONTA

Tarveselvitys

Hotellin tai majoitusliikkeen kameravalvonnan tarkoituksena on suojata vastaanoton henkilökuntaa sekä auttaa vahingontekojen ja aamiaispöytien käsilaukkuvarkauksien tai muiden varkauksien selvittämisessä. Kameravalvonnan tarkoituksena on myös estää häiriökäyttäytymistä ja lisätä turvallisuuden tunnetta öisin työskenteleville.

Vaihtoehtoiset turvallisuuskeinot

Vaihtoehtoisena turvallisuuskeinona toimii hotellivieraiden valistus ja tiedottaminen. Keinoa ei kuitenkaan välttämättä käytetä leimautumisen pelossa. Hyvä, avoin ja aktiivinen asiakaspalvelu on toimiva menetelmä vähentämään häiri&# 246;käyttäytymistä.

Vastaanoton suunnittelun apuvälineenä kannattaa käyttää Sähköinfo Oy:n julkaisua ST-ohjeisto 13 Palvelutyöpisteen turvasuojauksen suunnittelu, toteutus ja ylläpito.

Suunnittelu

Hotellin kaikille oville asennetaan kamera kuvaamaan yksilöintikuvaa (K120) sisääntulijoista. Lisäksi pääovelle asennetaan kamera kuvamaan yksilöintikuvaa (K120) myös ulosmenijöistä.

Leveän vastaanottotiskin taakse asennetaan kamera tai kamerat yksilöintikuvan saamiseksi (K120). Asennuksen yhteydessä huomioidaan vastaanottotiskin valaistuksen riittävyys.

Ravintolan sisäänkäynnille asennetaan kamera yksilöintikuvan (K120) saamiseksi. Ravintolasaliin asennetaan K50-kamera varkaustapahtumien havaitsemiseksi.

Eri kerroksien hissiauloihin asennetaan K50-kamerat. Myös pitkille ja avoimille käytäville voidaan asentaa kullekin oma kameransa.

Matkalaukkujen säilytyshuoneeseen asennetaan K50-kamera.

Hotellin ulkopuolelle asennetaan liikuteltava kupukamera. Kameralla voidaan valvoa muun muassa taksien saapuminen.

Työntekijöiden kanssa käydään yt-neuvottelut. Niissä sovitaan, että heidän työpisteenään käyttämää vastaanottopis tettä voidaan valvoa.

Kameravalvonnasta laaditaan tietosuojaseloste.

Toteutus

Kameravalvonnasta ilmoitetaan ulko-ovilla kylteillä ”Kiinteistössä tallentava kameravalvonta”.

Majoitusliikkeen esimiehet, kuten esimerkiksi vuoropäälliköt, koulutetaan järjestelmän käyttäjiksi. Hotellin tai majoitusliikkeen johtaja vastaa tallenteiden käsittelystä ja niiden toimittamisesta viranomaisille tarvittaessa. Tehtävän hän voi delegoida esimerkiksi vuoropäälliköille, mutta vastaa kuitenkin itse toiminnan lainmukaisuudesta.

Majoitusliike tekee järjestelmän toimittaneen yrityksen kanssa käyttö-, ylläpito- ja tietojenkäsittelysopimuksen (DPA), joihin kuuluvat järjestelmän ennakoiva huolto- ja puolivuotistarkastukset.

9.3 KERROSTALON KAMERAVALVONTA

Tarveselvitys

Kerrostalon kameravalvonnan tarkoituksena on ehkäistä tai auttaa selvittämään kellari- ja vinttikomeromurtoja sekä asuntomurtoja ja muita vahingontekoja.

Vaihtoehtoiset turvallisuuskeinot

Vaihtoehtoisina turvallisuuskeinoina on parantaa rakenteellista murtosuojausta tai avainten hallintaa, valistaa asukkaita tai asentaa huoneistokohtaisia murtoilmaisujärjestelmiä.

Suunnittelu

Kerrostalon rappukäytävään asennetaan yksilöintikuvaa (K120) kuvaava kamera. Kellarin ja vintin sisäänkäynneille (sisäpu olelle) asennetaan myös vastaavat kamerat, jotka koteloidaan suojaan ilkivallalta.

Kuvien säilyttämisajaksi määritellään neljä kuukautta, koska usein kellari- ja vinttikomeroihin kohdistuneet murrot selviävät asianomistajalle vasta viikkojen tai kuukausien kuluttua teosta.

Suunnittelun yhteydessä taloyhtiön hallituksessa tai yhtiökokouksessa hankitaan lupa kotirauhan piiriin kuuluvan rappukäytävän valvonnalle. Lisäksi kameravalvonnasta tehdään tietosuojaseloste, joka asetetaan nähtäville taloyhtiön käyttämälle ilmoitustaululle.

Toteutus

Kameravalvonnasta ilmoitetaan ulko-ovilla kylteillä ”Kiinteistössä tallentava kameravalvonta”. Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja koulutetaan järjestelmän pääkäyttäjiksi. Lisäksi tarvittava määrä muita taloyhtiön hallituksen jäseniä koulutetaan järjestelmän käyttäjiksi. Puheenjohtaja vastaa tallenteiden käsittelystä ja niiden toimittamisesta viranomaisille tarvittaessa. Tehtävän hän voi delegoida esimerkiksi muille hallituksen jäsenille, mutta vastaa kuitenkin itse toiminnan lainmukaisuudesta.

Taloyhtiö solmii järjestelmän toimittaneen yrityksen kanssa käyttö-, ylläpito- ja tietojenkäsittelysopimuksen (DPA), johon kuuluvat järjestelmän ennakoiva huolto- ja puolivuotistarkastukset.

9.4 AJOPORTIN KAMERAVALVONTA

Tarveselvitys

Tehtaan tai logistiikkakeskuksen portin kameravalvonnan tarkoituksena on yksilöidä alueelle saapuvat ja poistuvat henkilöt sekä ajoneuvot. Yksilöinti estää ja selvittää tehdasalueella ilmeneviä ongelmia. Kameroilla suoritetaan myös alueen yleisvalvontaa. Kameravalvonta lisää turvallisuuden tunnetta valvomossa työskenteleville.

Vaihtoehtoiset turvallisuuskeinot

Vaihtoehtoisia täydentäviä turvallisuuskeinoja ovat alueen aitaaminen, hyvä valaistus ja murtoilmaisujärjestelmä, johon on liitetty aluevalvontaan soveltuvia ilmaisimia sekä piirivartiointi.

Suunnittelu

Portille asennetaan ajoneuvojen rekisterikilpien yksilöimiseksi kamerat (K50) sekä tulo- että menosuuntaan. Lisäksi valvomon sisälle asennetaan kamerat (K120), jotta siellä vierailevat henkilöt voidaan yksilöidä.

Aitalinjaa ja piha-aluetta varten asennetaan tapahtumien havaitsemista varten kamerat (K10–K50). Kamerat ovat kupukameroita, joita voidaan liikutella ja zoomata valvomosta. Näin piha-aluetta on tarpeen tullen helpompi tarkkailla.

Työntekijöiden kanssa sovitaan yt-neuvotteluissa, että heidän työpisteenään käyttämäänsä valvomoa saa valvoa kameroilla.

Valvonnasta tehdään tietosuojaseloste, ja rekisterinpidosta vastaa turvallisuudesta vastaava henkilö.

Toteutus

Kameravalvonnasta ilmoitetaan alueen reunalla ja valvomon ovella kylteillä ”Alueella tallentava kameravalvonta”. Turvallisuusvastaava toimii järjestelmän pääkäyttäjänä. Hän vastaa myös tallenteiden käsittelystä ja niiden toimittamisesta viranomaisille.

Valvomon työntekijät toimivat järjestelmän käyttäjinä, ja heillä on tallenteiden katselu- ja tallennusoikeus.

Vartiointiliike huolehtii järjestelmän ennakoivista huolto- ja puolivuotistarkastuksista.

Valvomon työntekijät vastaavat itse kameroiden linssien tarkistuksista ja puhdistuksista.

Kaaviokuva ajoporttialueen kameravalvonnasta on liitteessä 4.

9.5 KAUPPALIIKKEEN KAMERAVALVONTA

Tarveselvitys

Kauppaliikkeen kameravalvonnan tarkoituksena on estää rikoksia ja häiriökäyttäytymistä sekä auttaa rikoksesta epäiltyjen tunnistamisessa. Kameravalvonta tuo myös lisäturvaa liikkeessä työskenteleville henkilöille.

Vaihtoehtoiset turvallisuuskeinot

Vaihtoehtoisina turvallisuuskeinoina toimivat valvontapeilit, tuotesuojajärjestelm 28;, murtoilmaisujärjestelmä, kulunvalv ontajärjestelmä, tekniset rahaturvallisuusjärjestelmät, akti ivinen asiakaspalvelu, vartiointipalvelut ja arvokuljetuspalvelut. Myymälävarkauksiin voidaan vaikuttaa myös sijoittamalla varkauksille alttiit tuotteet helpommin valvottavaksi.

Kameravalvontajärjestelmä on tärkeä turvallisuustekijä edellä lueteltujen lisäksi, eivätkä muut järjestelmät kykene korvaamaan kameravalvonnan tuomaa hyötyä.

Suunnittelu

On tärkeää saada sekä kauppaliikkeeseen saapuvista että sieltä poistuvista henkilöistä yksilöivää (K120) kuvaa. Lisäksi kaikista maksu- ja rahankäsittelypisteistä, muilta ovilta sekä tavaran vastaanotosta on saatava yksilöivää (K120) kuvaa.

Muista tiloista, kuten juomahyllyjen läheltä, on saatava tunnistettavaa (K50) kuvaa.

Työntekijöiden kanssa yt-neuvotteluissa sovitaan, että heidän työpisteenään käyttämiään kassoja voi valvoa.

Kauppaliikkeen yrittäjä tai myymäläpäällikkö laatii kameravalvonnan tietosuojaselosteen ja toimii rekisterinpitäjänä.

Toteutus

Kameravalvonnasta ilmoitetaan kauppaliikkeen ovella kyltillä ”Kiinteistössä tallentava kameravalvonta”.

Kauppaliikkeen yrittäjä tai myymäläpäällikkö on järjestelmän pääkäyttäjänä. Hän vastaa myös tallenteiden käsittelystä ja niiden toimittamisesta tarvittaessa viranomaisille. Tehtävän hän voi delegoida, mutta vastaa kuitenkin itse toiminnan lainmukaisuudesta.

Yrittäjä tai myymäläpäällikkö solmii myös järjestelmän toimittaneen yrityksen kanssa käyttö-, ylläpito- ja tietojenkäsittelysopimuksen (DPA), joihin kuuluvat järjestelmän ennakoiva huolto- ja puolivuotistarkastukset.

Kauppaliike vastaa itse kameroiden linssien tarkistuksista ja puhdistuksista huoltokäyntien välillä mahdollisuuksiensa mukaan.

Kaaviokuva kauppaliikkeen kameravalvonnasta on liitteessä 3.

9.6 KAUPUNKIEN KAMERAVALVONTA

Kaupungit ja kunnat voivat yritysten tavoin valvoa kameroilla omistamiaan kiinteistöjä ja muita alueita.

Kaupunkien erilaisten työpaikkojen valvonnassa on noudatettava lakia yksityisyyden suojasta työelämässä.

Kaupunkien julkisten alueiden, kuten puistojen ja torien, valvonta on järkevää suorittaa yhteistyössä poliisin kanssa. Jako voi olla esimerkiksi seuraavanlainen: kaupunki kustantaa poliisille valvontaan tarvittavan laitteiston, jota poliisi käyttää ja hallinnoi.

Poliisi suorittaa teknistä valvontaa poliisilain (872/2011) 4 luvun 1 §:n mukaisesti ”yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, rikosten ennalta estämiseksi, rikoksesta epäillyn tunnistamiseksi sekä erityisten valvontakohteiden vartioimiseksi”.

Tarveselvitys

Kameravalvonnan tarkoitus on lisätä kansalaisten turvallisuutta levottomiksi koetuissa paikoissa. Sen tarkoitus on myös ennalta estää ja selvittää ilkivallan tekoja ja muita rikoksia yleisillä paikoilla.

Kaupungin kameravalvonnan tarpeita koottaessa kannattaa turvallisuussuunnittelun apuna käyttää paikallisia toimijoita. Poliisin ja muiden toimijoiden yhteistyön avulla kartoitetaan ne alueet, joissa valvontaa tarvitaan eniten.

Hyvää tietoa suunnittelun pohjaksi saa aiemmista kaupungin turvallisuussuunnitelmista. Lisäksi hyviä tietolähteitä ovat poliisin tietojärjestelmät, lähipoliisit, nuorisotyöntekijät ja kaupungin eri palveluyksiköiden johtajat.

Tarveselvityksen yhteydessä voidaan samalla kartoittaa jo olemassa olevat järjestelmät ja mahdollisuus hyödyntää niitä uudessa järjestelmässä. Tällöin voidaan esimerkiksi pohtia, voidaanko kaupungin ylläpitämää tietoverkkoa hyödyntää kameravalvonnassa.

Tarvittaessa neuvotellaan myös eri kiinteistöjen omistajien kanssa kameroiden kiinnitysmahdollisuuksista.

Vaihtoehtoiset turvallisuuskeinot

Vaihtoehtoisia turvallisuuskeinoja ovat nuorten valistaminen, valaistuksen lisääminen sekä kaupunkikuvan avartaminen.

Tietyt paikat voidaan myös jättää kokonaan valvomatta, jos valvonnan ei katsota olevan siellä tarkoituksenmukaista.

Suunnittelu

Tarveselvityksessä selvinneiden kipupisteiden jälkeen aloitetaan yksityiskohtaisempi suunnittelu. Kaupungin kameravalvonnassa on tarkoituksenmukaista käyttää liikuteltavia ja zoomattavia kameroita.

Kukin kamera on sijoitettava siten, että sillä voidaan hallinnoida mahdollisimman suurta aluetta. Tällaisia paikkoja ovat esimerkiksi risteysalueet ja laajat torialueet.

Kaupungin kameravalvontajärjestelmä on suositeltavaa toteuttaa tietoverkkopohjaisesti. Tällöin järjestelmä on dynaaminen ja helposti muunneltavissa. Verkon tietosuojaan on myös kiinnitettävä huomiota.

Järjestelmän käytöstä ja hallinnoinnista vastaa ensisijaisesti poliisi. Sen sijaan tietoverkon ja järjestelmän ylläpidosta voi vastata asianomainen kaupunki.

Jos valvontaa suoritetaan kaupungin työntekijöiden työpaikkojen yhteydestä, valvonnasta käydään yt-neuvottelut.

Toteutus

Julkisille paikoille asennettavien kameroiden asetukset säädetään niin, ettei kameroilla voi nähdä ihmisten kotirauhan suojaamiin paikkoihin.

Kameravalvonnasta ilmoitetaan valvottavilla alueilla kylteillä ”Alueella poliisin tallentava tekninen valvonta”.

Kameravalvonnan rekisterinpitäjänä toimii Poliisihallitus, tai tarvittaessa kunta ja Poliisihallitus voivat toimia yhteisrekisterinpitäjinä rikosasioiden tietosuojalain 16 §:n mukaisesti.

Kaupunki solmii myös järjestelmän toimittaneen yrityksen kanssa käyttö- ja ylläpitosopimuksen, johon kuuluvat järjestelmän huolto- ja puolivuotistarkastukset.

Kaupungin tekninen osasto vastaa kameroiden linssien tarkistuksista ja puhdistuksista kolmen kuukauden välein.

Kameravalvontaan kohdistuvia ennakkoluuloja voidaan tarvittaessa vähentää järjestämällä kaupungissa kameravalvontaan liittyviä avoimet ovet -päiviä. Tällöin ihmisille voidaan antaa mahdollisuus tutustua kameravalvontajärjestelmiin ja niiden kanssa työskenteleviin ihmisiin.