1 KAMERAVALVONTAJÄRJESTELMÄ

Kameravalvontaa käyttämällä voidaan syyllistyä salakatseluun ja yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämiseen. Pelkän tilan, rakennuksen tai muun ympäristön katselemista tai kuvaamista ei pidetä salakatseluna. Salakatselusta on säädetty rikoslaissa (531/2000).

Yhteistoimintalaki (334/2007) velvoittaa työnantajan käsittelemään työntekijöihin kohdistuvan kameravalvonnan tarkoituksen ja niissä käytettävät menetelmät yrityksissä, joissa on säännöllisesti vähintään 20 työntekijää. Laki yksityisyyden suojasta työelämässä (759/2004) taas määrittelee, mihin tarkoituksiin työnantaja saa käyttää kameravalvontaa.

Kameravalvontajärjestelmän tietoja tallennettaessa syntyy henkilörekisteri. Henkilötietoja käsittelevällä organisaat iolla on velvollisuus laatia kirjallinen kuvaus – seloste käsittelytoimista – toteuttamastaan henkilötietojen käsittelyst 28;. Rekisteröityjä on myös informoitava henkilötietojen käsittelystä. Henkilötietojen käsittelyst 28; säädetään EU:n yleisessä tietosuoja-asetuksessa (EU 2016/679), joka tuli sovellettavaksi 25.5.2018 alkaen, sekä sitä täydentävässä kansallisessa tietosuojalaissa (1050/2018), joka tuli sovellettavaksi 1.1.2019 alkaen; samalla vanha henkilötietolaki (523/1999) kumoutui.

Henkilötietolaista poiketen tietosuoja-asetus ja -laki eivät edellytä rekisteriselosteen laatimista erikseen jokaisesta rekisteristä ja rekisteröidyn oikeuksista kertovan tietosuojaselosteen laatimista. Sen sijaan jatkossa velvoittavia ovat seloste käsittelytoimista ja rekisteröityjen informointi. Lisätietoja henkilötietojen käsittelyst 28; saa tietosuojavaltuutetun toimistosta osoitteesta www.tietosuoja.fi.

Ansiotarkoituksessa suoritettavat kameravalvontajärjestelmän rikoksenselvitystehtävät, kuten tallenteiden haku, vaativat turvallisuusalan elinkeinoluvan ja vartijakortin.

2 KULUNVALVONTAJÄRJESTELMÄ

Yhteistoimintalain (334/2007) mukaan yhteistoimintaneuvotteluissa tulee käsitellä kameravalvonnan lisäksi myös muun teknisin menetelmin toteutettavan valvonnan, kuten kulunvalvonnan, tarkoitus, käyttöönotto ja näissä käytettävät menetelmät.

Kulunvalvontajärjestelmien käyttöön liittyvien henkilötietojen käsittelystä säädetään EU:n yleisessä tietosuoja-asetuksessa (EU 2016/679) sekä sitä täydentävässä kansallisessa tietosuojalaissa (1050/2018). Lisätietoja henkilötietojen käsittelystä saa tietosuojavaltuutetun toimistosta osoitteesta www.tietosuoja.fi.

Yksityisiä turvallisuuspalveluita koskevan lain (LYTP, 1085/2015) mukaisesti kulunvalvontajärjestelmien korjaami nen ja muuttaminen ovat hyväksymistä edellyttäviä turvasuojaustehtäviä ja siten vuoden 2019 alusta elinkeinoluvanvaraista toimintaa. Muuttamisena pidetään esimerkiksi kulunvalvontajärjestelmien konfigur ointitöitä ja pääkäyttäjätehtä ;viä, joissa on mahdollisuus lisätä käyttäjiä järjestelmään, poistaa käyttäjiä järjestelmästä tai mahdollisuus muuttaa käyttäjien kulkuoikeuksia. Jos järjestelmien huolto, ylläpito tai pääkäyttäjän tehtävät on ulkoistettu, koskee vaatimus elinkeinoluvasta näitä tehtäviä hoitavaa yritystä, ja tehtäviä suorittavalla henkilöllä tulee olla hyväksyntä turvasuojaajaksi ja voimassa oleva turvasuojaajakortti. Sen sijaan järjestelmän käyttäjän oman organisaation pääkäyttäjiä vaatimukset elinkeinoluvasta ja turvasuojaajakortista eivät koske.

Ansiotarkoituksessa suoritettavat kulunvalvontajärjestelmän rikoksenselvitystehtävät vaativat turvallisuusalan elinkeinoluvan ja vartijakortin.

3 MURTOILMAISUJÄRJESTELMÄ

Murtoilmaisujärjestelmien korjaaminen ja muuttaminen ovat kulunvalvontajärjestelmien tapaan hyväksymistä edellyttävi& #228; turvasuojaustehtäviä, joten niiden ylläpitoon liittyvät lupa- ja korttikäytännöt ovat samat kuin mitä on esitetty tämän liitteen kohdassa 2 Kulunvalvontajärjestelmä.

Turvallisuusjärjestelmien lainsäädännöstä ja turvasuojausliikkeen lainmukaisesta toiminnasta on tarkempaa tietoa luvussa 9.

4 SÄHKÖLUKITUSJÄRJESTELMÄ

Lain mukaan myös mekaanisten ja sähköisten lukitusjärjestelmien korjaaminen ja muuttaminen on määritelty hyväksymistä edellyttäviksi turvasuojaustehtäviksi. Lupa- ja korttikäytännöt on esitetty tämän liitteen kohdassa 2.

Lainsäädännöstä ja turvasuojausliikkeen lainmukaisesta toiminnasta on kerrottu tarkemmin tämän oppaan luvussa 9.

5 PALOILMOITINJÄRJESTELMÄ

Hyvä paloilmoitin toimii käytännössä huomaamattomasti, nopeasti ja erheettömästi. Paloilmoittimen päivittäinen käyttö ei edellytä kiinteistön omistajalta tai haltijalta mitään erityisiä toimenpiteitä. Paloilmoitin toimii hälytystilanteessa (esim. hälytykset hätäkeskukseen) automaattisesti.

Lain pelastustoimen laitteista mukaan palonilmaisulaitteistot on huollettava ja tarkastettava siten, että laitteistot täyttävät niille säädetyt vaatimukset käyttöikänsä ajan. On huolehdittava siitä, että paloilmoitin on jatkuvasti käyttökunnossa ja että sitä huolletaan määräaikaisesti ja asiantuntevasti kunnossapito-ohjelman mukaisesti.

Ainoastaan paloilmoitinliikeoikeudet omaavat ja laitevalmistajan kouluttamat liikkeet voivat ylläpitää, huoltaa ja korjata paloilmoittimia. Tilaajan on aina syytä varmistaa, että nämä palveluntarjoajan edellytykset täyttyvät.

Alla on mainittu muutama pääkohta paloilmoittimen ylläpidosta ja käytöstä:

• Paloilmoittimen haltijan vastuulla oleva Kunnossapito-ohjelma olisi hyvä olla jo laadittu yhteistyössä paloilmoitinliikk een kanssa. Kunnossapito-ohjelma määrittelee, mitä toimenpiteitä paloilmoittimelle on tehtävä ja kenen toimesta, jotta paloilmoitin toimisi moitteettomasti.
• Kunnossapito-ohjelman edellyttämistä käytännön toimenpiteistä vastaa paloilmoittimen haltijan nimeämä paloilmoittimen hoitaja. Tämän henkilön tehtävänä on myös huolehtia paloilmoittimen päivittäisistä käyttötoimenpiteistä normaalista poikkeavien tilanteiden hallitsemiseksi, arvioida mahdollisia irtikytkentätarpeita sekä huolehtia irti- ja päällekytkennöistä.
• Huollot, joihin kuuluvat esim. savuilmaisimien huolto määritellyin huoltovälein sekä järjestelmän kokonaistoiminnan ja ajanmukaisuuden varmistaminen.
• Määräaikaistarkastukset, joita tehdään tarkastuslaitoksen toimesta 1–3 vuoden välein riippuen kohteen tarkastusluokasta: tällöin tarkastetaan, että paloilmoitin täyttää ne edellytykset, jotka sille on alun perin määritelty.
• Erheelliset paloilmoitukset. Paloilmoittimien välittämät hälytykset hätäkeskukseen ovat suurimmaksi osaksi ns. erheellisiä paloilmoituksia. Erheellinen hälytys ei tarkoita sitä, että paloilmoitin toimisi viallisesti tai muutoin epäkelvosti. Yleisin syy erheellisille hälytyksille on ihmisten oma käyttäytyminen (remonttityöt, ruoanlaitto, ilkivalta jne.). Erheellisiä hälytyksiä esiintyy myös, mikäli savuilmaisimia ei ole huollettu tai kohteen olosuhteet ovat merkittävästi muuttuneet siitä, mitä ne olivat, kun paloilmoitin alun perin toteutettiin kohteeseen.

Pelastuslaki oikeuttaa pelastuslaitoksen perimään maksun tehtävästä, jonka on aiheuttanut hätäkeskukseen liitetyn paloilmoittimen toistuva erheellinen toiminta. Maksu voidaan periä kohteen omistajalta, haltijalta tai toiminnanharjoittajalta.

Lisätietoa paloilmoittimen ylläpidosta löytyy julkaisusta ST-ohjeisto 1 Paloilmoittimen suunnittelu, asennus ja ylläpito 2019.

6 POISTUMISHÄLYTYS- JA TURVAKUULUTUSJÄRJESTELMÄ

Pelastuslaki sekä pelastustoimen laitelaki antavat velvoitteen ja ohjeen järjestelmän ylläpidon järjestämiseksi. Vastuu ylläpidosta on haltijalla tai omistajalla.

Järjestelmän ylläpidosta olisi hyvä tehdä sopimus sellaisen yrityksen kanssa, jolla on järjestelmätoimittajan antama laitekohtainen koulutus- ja pätevyystodistus.

Poistumishälytys- ja turvakuulutusjärjestelmien käyttöön ja ylläpitoon annetaan ohjeita julkaisussa ST-ohjeisto 21 Poistumishälytys- ja turvakuulutusjärjestelmät.

7 POISTUMISVALAISTUSJÄRJESTELMÄ

Sisäasiainministeriön asetus rakennusten poistumisreittien merkitsemisestä ja valaisemisesta edellyttää, että poistumisopasteiden ja valaisimien toimintakunnossa pysyminen on varmistettava säännöllisellä kunno ssapidolla. Kunnossapidosta vastaa haltija tai omistaja. Kunnossapidosta on laadittava kunnossapito-ohjelma, ja siitä on pidettävä päiväkirjaa.

Oleellista on, että opasteet puhdistetaan, huolletaan, tarkastetaan, korjataan ja tarvittaessa vaihdetaan säännöllisesti , jotta ne säilyttävät toiminnalliset ominaisuutensa.

Järjestelmän käyttöön ja ylläpitoon liittyviä ohjeita annetaan julkaisussa ST-ohjeisto 8 Poistumisvalaistus ja poistumisreittivalaistus.